Siirry suoraan sisältöön

Havaintoja tahtiajasta

Hyteistä hotelleihin

Ennen Mestamasteriin siirtymistä tein töitä rakennusalalla siellä suorittavalla tasolla. Pääsin näkemään kuinka tahtiaikaa sovellettiin onnistuneesti telakalla hyttien korjauksessa, mutta mantereelle siirryttäessä nämä minuuttitason tarkkuudet tahdeissa vaihtuivat välittömästi viikkoihin. Pettymys nuorelle insinöörille oli kova. Muutamassa vuodessa saimme projekteissamme tahtiaikaa käyttöön ja pääsimme päivätason tehtäväsuunnitteluun kiinni — jopa niissä monimutkaisemmissa projekteissa. Onnistumisen salaisuus oli viestinnän parantaminen.

Tahtiajan tunnusmerkit

Mistä tahtiajan sitten tunnistaa? Sanoisin että työmailla tahtiajan käytön näkee parhaiten työmaakierroksella. Tahtityömaalla töiden eteneminen on mestasta toiseen siirryttäessä selvä, siisteys on korkea, asentajilla on tekemisen meininki ja mestari on kartalla työmaan tilanteesta. Olennaista on, että työkuorma on tasainen ja samat työtehtävät toistuvat tahtien välillä — oli tahdin pituus sitten päivän tai kaksi. Tahdin pituudeksi rajaisin kaksi päivää. Lyhyempi on parempi, mutta kahta päivää pidempi tahti ei omasta mielestäni enää ole tahtiaikaa.

Tahtituotannossa työt on järjestetty niin että resurssikuorma on tasainen ja töiden eteneminen mestasta toiseen virtaa. Mestat ovat yleensä keskenään hyvin samanlaisia, joskin eroja tiettyyn pisteeseen asti voi olla. Aikataulusuunnitelma on oltava tehtävätasolla asti. Paikka-aikakaavio -kokonaisuudestä voidaan nähdä työtehtävien siirtyvän samalla sykkeellä peräkkäin paikasta toiseen.

Mikko Hell puhumassa tahtituotannosta eräässä konferenssissa.

Mikko Hell puhumassa tahtituotannosta eräässä konferenssissa.

Osaoptimointi tappaa kokonaisuuden

Päivän pituisen tahdin oppiminen vie aikaa, ja se on turhauttavaa. Yksittäisen rakennushankkeen toteuttaminen vaatii ison verkoston, jossa pakostakin erilaiset toimintamallit kohtaavat. Näin on ennenkin tehty -asenteet löivät lisää kapuloita rattaisiin. Ammattiryhmiä on erilaisia, ja kaikki eivät välttämättä halua toimia tarkasti ohjatussa ympäristössä. Suurimman osan työstä tekevät aliurakoitsijat, jotka haluaisivat tehdä työnsä itselleen tehokkaimmalla tavalla. Tätä sanotaan osaoptimoinniksi. Eri toimintamallien seurauksena meille on muodostunut hyvinkin erilaisia tapoja rakentaa tahtiajalla, ja samalla myös termin merkitys on hämärtynyt.

Viikon suunnitelma

Tahtiaikaa ei ole tarpeen sekoittaa kaikkeen tehtäväsuunnitteluun. Tehtäväsuunnittelua on ollut aina, yleensä viikkosuunnittelmien muodossa. Viikkosuunnitelmassa tehtävät jaetaan tekijöilleen viikoittain ja niiden etenemistä seurataan palavereissa. Käytäntö on kymmeniä vuosia vanha, mutta valitettavasti sen käyttö on vähentynyt omien tekijöiden vähentyessä ja aliurakoitsijoiden lisääntyessä. Modernien työkalujen myötä tämä viikkosuunnittelun prosessi on tulossa takaisin — ja hyvä niin. Se ei kuitenkaan yksinään ole tae tahtiajasta tai sen toteutumisesta.

Loppusanat

Tahtiaika tekee rakentamisesta tappavan toistuvaa. Tahtityön seuraaminen ja johtaminen on hyvää viikkosuunnitelmaa selkeämpää ja tehokkaampaa. Onnistunut tahtiaika vaatii kuitenkin tehokasta viestintää ja reaaliaikaisen tilannekuvan.

Kun en löytänyt markkinoilta itselleni sopivaa työkalua, päätin rakentaa sellaisen.

— Mikko

Mestamaster Oy © 2021
Business ID 2972171-7
Tykistökatu 4B, 20520 Turku
+358 44 913 5409
info (at) mestamaster.fi
GDPR